HE 146/2020 vp YmV 16.10.2020 erityisasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto ry Asiantuntijalausunto

HE 146/2020 vp

Suojelupäällikkö Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

YmV 16.10.2020

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021

Maailmassa ja Suomessa on meneillään ilmasto- ja monimuotoisuuskriisi. Samaan aikaan kamppailemme

koronapandemian kanssa. Pandemia edellyttää elvyttäviä toimia ja näitä toimia on tehtävä ekologisesti ja ilmastollisesti

kestävällä tavalla.

Yleisesti ottaen vuoden 2021 ympäristörahoitus on kohtuullinen, mutta vuosien 2022-23 tulevaisuushankkeet ovat yhä

auki. Niitä tulee tarvittaessa tukea EU-rahastotyöstä.

Ympäristöalan toimintamenot

Hallitusohjelman ja EU:n Green dealin ympäristötavoitteet lisäävät paljon valmistelutyötä ympäristöalalla. Ensi vuonna

tulee kotimaisten laki- ja muiden valmistelujen lisäksi lukuisia esimerkiksi biodiversiteettistrategiaa ja

kiertotaloussstrategiaa konkretoisoivia EU-toimintaohjelmia. Näiden ympäristötoimien valmistelun voimavarat tulisi

turvata lisäämällä ympäristöministeriön (35.01.01) ja Suomen ympäristökeskuksen (35.01.04) toimintamenoja. Sama

koskee ympäristöjärjestöjä (35.01.65).

Korona lisäsi kansalaisten kiinnostusta luontoa ja ympäristöä kohtaan. Neuvonnan tarve on merkittävästi lisääntynyt,

mikä lisää ympäristöjärjestöjen työtä. Se on myös kuluttanut Metsähallituksen luontopalvelujen suojelualueiden

infrastruktuuria, jota pitäisi nyt kunnostaa ja vahvistaa. Samalla tulee varautua uusien kansallispuistojen perustamiseen

ja vanhojen laajentamiseen. Siksi Metsähallituksen julkisista hallintotehtävien rahoitusta ei nyt pitäisi vähentää vaan

lisätä (35.10.52).

Energia- ja ilmastoasiat

Ilmastoasioiden rahoituksessa on paljon positiivista. Öljylämmityksen korvaamiseen ja asuinrakennusten

energiaremontteihin kohdistetaan kumpaankin 49 miljoonaa euroa, mikä on hyvä. Työmatkaliikenteessä kannusteita

ohjataan kestävään liikkumiseen, kuten sähköauton käyttöön, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Kaukolämpöverkkoon

lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien sähköveroa alennetaan sähköveroluokkaan II.

TEM:n hallinnonalalla on hyvä, että kivihiilen alasajoa nopeutetaan kaksinkertaistamalla vuotuista tukea korvaaville

investoinneille 60 miljoonaan euroon. Tuen saannissa priorisoidaan polttoon perustumattomia teknlogioita. Suurin osa

kivihiilen poltosta loppuu näillä näkymin vuoteen 2025. Energiatuki kasvaa kokonaisuudessaan kymmeniä miljoonia.

Tämä on muuten hyvä, mutta tukea voivat valitettavasti saada myös biopolttoaineiden valmistajat, ja niissä on yhä

suuria kestävyysongelmia.

Suomen luonnonsuojeluliitto – Finnish Association for Nature Conservation Itälahdenkatu 22 b, FI-00210 Helsinki, Finland | tel. +358 9 228 081

www.sll.fi | toimisto@sll.fi

http://www.sll.fi/

Valtiovarainministeriön verotusasioissa Marinin hallitus nostaa lämmityspolttoaineiden verotusta maltillisesti 105

miljoonalla eurolla, mutta tarkemmat kohdennukset selviävät vasta myöhemmin. Turpeen vero lähes kaksinkertaistuu

5,7 euroon megawattitunnilta. Veronkorotus on tärkeä viesti hallitukselta siitä, että turpeen poltto ei ole

ilmastotavoitteiden mukaista. Veronkorotus ei kuitenkaan riitä takaamaan ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Valtiovarainministeriön energiaverotyöryhmä oli esittänyt turpeen veron yli kolminkertaistamista ja todennut että

verotuesta voitaisiin luopua kokonaan kun kivihiilen poltto loppuu vuonna 2029. Jotta turpeen vero vastaisi muita

lämmityspolttoaineita, se olisi pitänyt ainakin kymmenkertaistaa. Hallitus yrittää hillitä turpeen käyttöä päästöoikeuden

ollessa halpa niin sanotulla lattiahintamekanismilla, jonka yksityiskohdista päätetään kuitenkin vasta ensi keväänä.

Haitalliset tuet

Haitallisten tukien karsiminen etenee ensimmäistä kertaa, mutta tämä heijastuu budjettiesitykseen vain vähän. Vaikka

energiaintensiivisten yritysten veronpalautusta ollaan karsimassa, se on budjettiesityksessä yhä 225 miljoonaa euroa ja

maatalouden energiaveropalautus 35 miljoonaa. Päästökauppakompensaatiosta luopuminen tapahtuu vasta vuonna

2021. Esimerkiksi turpeen verotuki säilyy 172 miljoonassa vuonna 2021 veronkorotuksesta huolimatta.

Puupolttoaineiden verottomuus nousee 303 miljoonaan. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus on 225 miljoonaa

euroa ja maatalouden energiaveropalautus 35 miljoonaa. Näistä syistä haitallisten tukien poistamista ja suuntaamista

ympäristötoimiin tulee jatkaa.

Tulevaisuusinvestoinnit ja EU-rahastot

Vuosien 2022-23 ympäristötöiden rahoitus on tulevaisuusinvestointien osalta epävarma. Siksi niitä tulee tukea myös

EU-rahastojen valmistelussa.

Yksi merkittävä keino lisätä kotimaista ympäristörahoitusta on ollut LIFE-rahasto. Kotimaisella omavastuuosuudella on

saatu aikaan paljon suurempi EU-rahoitus. Tätä omavastuuta ja hankkeiden valmistelurahaa kannattaa lisätä (35.10.21).

Yksi rahotusmahdollisuus on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Se tulisi ottaa koko maassa käyttöön, ei vain Itä- ja

Pohjois-Suomessa.

On hyvä, että EAKR:ssä ollaan ottamassa käyttöön toimintalinja 2 Vihreämpi Eurooppa. Ongelma on kuitenkin, että

Suomessa ei oltaisi käyttämässä sen erityistavoitetta 7, jolla voisi tukea biodiversiteettiasioita. Tämä

biodiversiteettistrategiaa tukeva mahdollisuus tulisi ottaa käyttöön.

Samantyyppinen huoli liittyy maatalouden ympäristötukiin. Suomi tulee saamaan entistä enemmän EU-rahaa

maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. On tärkeää, että 2-pilarin ympäristökorvausten lisäksi otettaisiin käyttöön 1pilarin EU:n kokonaan maksamien suorien tukien mahdolllisuudet. Yksi niiden mahdollisuus on tehdä

ympäristökorvauksia lyhyempiä sitoumuksia, mikä voisi houkutella useampia viljelijöitä uusiin toimenpiteisiin.

Lisätietoja

• Suojeluasiantuntija Hanna Aho, p. 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi (ilmasto, energia)

• Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen, p. 050 532 3219, paloma.hannonen@sll.fi, (metsien ja soiden monimuotoisuus)

• Suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto – Finnish Association for Nature Conservation Itälahdenkatu 22 b, FI-00210 Helsinki, Finland | tel. +358 9 228 081

www.sll.fi | toimisto@sll.fi

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162425 http://www.sll.fi/