HE 146/2020 vp YmV 06.11.2020 ympäristöneuvos Saara Bäck, ympäristöministeriö Asiantuntijalausunto
1
22.10.2020 ympäristöministeriö Saara Bäck/YM, lisäselvitys
Itämeren alueen merensuojelun yhteistyö
Itämeri on lähes suljettu matala murtovesiallas, jonka vesi vaihtuu kertaalleen noin 30 vuodessa. Yhdessä
laajan valuma-alueen ja noin 85 miljoonan asukkaan väestön kanssa Itämeren ympäristö on altis
pilaantumiselle. Itämerta vaivaa erityisesti rehevöityminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttama
lämpeneminen ja näistä johtuva luonnon monimuotoisuuden kapeneminen. Pitkäjänteisen
merensuojeluyhteistyön myötä Itämeri on toipunut aiemmasta haitta-ainekuormasta ja ravinnekuormitus
on laskenut 1950–60 -lukujen tasolle. Hyvää tilaa ei kuitenkaan ole saavutettu. Vuosikymmeniä jatkuneesta
ravinnekuormituksesta ja siitä aiheutuneesta rehevöitymisestä toipuminen kestää vielä vuosikymmeniä ja
lämpeneminen hidastaa toipumista. Pohjien happikato on laaja.
Kv. merenkulkujärjestö IMO:n piirissä Itämeri on määritelty erityisen herkäksi merialtaaksi. Itämerellä on
voimassa muita merialueita tiukempi alusten rikki- ja typenoksidipäästöjä koskeva sääntely sekä
risteilyalusten jätevesien satamaanjättöpakko, joka tulee vaiheittain voimaan 2019 (uudet alukset), 2021
(nykyiset alukset) ja 2023 (Pietariin suuntaavat alukset). Typenoksideja koskeva sääntely tulee voimaan
2021 ja koskee sen jälkeen rakennettavia aluksia.
Itämerta koskevat lukuisat kansainväliset sopimukset, EU:n säännökset ja kotimainen lainsäädäntö.
Globaali viitekehys kaikkeen merellä tapahtuvan toiminnan sääntelyyn ja meriympäristön suojeluun on YK:n
merioikeusyleissopimus UNCLOS. Muita ovat Agenda2030, YK:n biodiversiteettisopimus ja Pariisin
ilmastosopimus sekä useat haitallisten kemikaalien käyttöä säätelevät sopimukset. Merenkulkua sääntelee
IMO.
EU:ssa mertensuojelua määrittävät puitedirektiivit, jotka velvoittavat jäsenmaat laatimaan
merenhoitosuunnitelmat (marine strategy) ja vesienhoitosuunnitelmat, joilla on mahdollista saavuttaa
meriympäristön hyvä tila. EU-lainsäädännössä säännellään laajasti kaikkia meriympäristöongelmia: luonnon
monimuotoisuuden suojelua, kestävää kalastusta, vieraslajien leviämistä, rehevöitymistä, haitallisten ja
vaarallisten aineiden haittavaikutuksia, roskaantumista ja vedenalaista melua.
Suomessa meren- ja vesiensuojelu on järjestetty puitedirektiivien edellyttämällä tavalla ja valtioneuvosto
hyväksyy ja päivittää kuusivuotiskausittain meren- ja vesienhoitosuunnitelmat, joista viimeisin on voimassa
2016-2021. Ne sisältävät laajan joukon toimenpiteitä eri toimialoilla, myös maataloudessa, joka on nykyään
merkittävin yksittäinen merta kuormittava toimiala. Lounais-Suomen maatalouden hajakuormitus on
viimeinen suomalainen HELCOM:n listalla oleva hot spot.
PMI Sipilän hallitus käynnisti joukon erilaisia hankkeita ja kokeilutoimintaa, joilla edistettiin ravinteiden
kierrätystä ja vähennettiin ravinnevalumia Itämereen ja vesistöihin (yhteensä lähes 40 milj. euroa vuosina
2015-–2018). Peltomaiden fosforin vesistökuormituksen vähentäminen kipsiä peltomaahan lisäämällä
osoittautui tehokkaaksi ja tätä sekä muita ravinnekierrätyksen toimia jatketaan ja laajennetaan nykyisellä
hallituskaudella. Eduskunta on myöntänyt tai linjannut vesiensuojelun tehostamiseen yhteensä 69
miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.
Ruotsi on toteuttanut omaa Itämerensuojelun tehostamisohjelmaansa. Vuonna 2017 varapääministeri
Isabella Lövin ilmoitti hallituksen aikomukseksi suunnata yli 100 miljoona euroa Itämeren ja vesiensuojelun
toimiin mm. saastuneiden sedimenttien puhdistamiseen, hylkyjen raivaamiseen, lääkeainepäästöjen
vähentämiseen, kosteikkojen ennallistamiseen, muoviroskaongelmaan ja merensuojelualueisiin.
Suomi tekee Viron ja Venäjän kanssa Suomenlahtea ja sen suojelua koskevaa kolmikantayhteistyötä, jonka
isoin ponnistus oli vuonna 2014 toteutettu Suomenlahtivuosi.
2
Alueellisesta ympäristöyhteistyöstä Itämerellä: Itämeren suojelun keskeisin yhteistyö tapahtuu Itämeren
merellisen suojelusopimuksen (1974, 1992) ja sitä toimeenpanevan HELCOM:n piirissä. Kaikki Itämeren
rantavaltiot ja EU ovat HELCOM:n jäseniä. HELCOM määrittelee tavoitteet Itämeren tilalle ja kuormituksen
vähentämiselle, hyväksyy suosituksia ja kokoaa seurantatietoa. Lisäksi HELCOM:lla on laaja-alainen
Itämeren toimintasuunnitelma (Baltic Sea Action Plan, BSAP), joka kohdistuu erityisesti rehevöitymisen ja
haitallisten aineiden vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja merenkulun
ympäristösääntelyn parantamiseen.
Suomi toimi HELCOM:n puheenjohtajavaltiona vuosina 2018 – 2020. HELCOM on tärkeä työalusta EU:n
meriympäristöpolitiikan toimeenpanon yhteistyölle jäsenmaiden välillä ja Venäjän kanssa. Venäjä osallistuu
HELCOM:n työhön ja esimerkiksi Ukrainan tilanne ei ole merkittävästi heijastunut käytännön työhön.
Globaalisti HELCOM:a käytetään esimerkkinä onnistuneesta merialueyhteistyöstä ja sen toimintatavat
kiinnostavat laajemminkin.
HELCOM:n Itämeren toimintasuunnitelma on myös EU:n Itämeren alueen strategian ympäristötoimien
perusta. EU:n Itämeristrategian ympäristötoimilla tuetaan suunnitelman toteutumista. Strategisen
merentutkimuksen BONUS-ohjelma on tuottanut 2010 alkaen Itämeren suojelua tukevaa tutkimustietoa ja
vahvistanut mahdollisuuksia tehokkaisiin suojelutoimiin.
Suomella on vuodesta 2017 alkaen ollut kansallinen Itämeren alueen strategia. Sen vision mukaan puhdas
Itämeri ja elinvoimainen meriluonto ovat turvattu ja kestävästi hyödynnetty voimavara. Strategia korostaa
kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen lisäämistä.
Tulemme ympäristöministeriöstä mielellämme eduskuntaan kertomaan näistä asioista lisää. Ajankohtaista
juuri nyt on erityisesti HELCOM:n Itämeren toimintasuunnitelman Baltic Sea Action Planin uudistaminen
samoin kuin kansallisten vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien päivittäminen.
Lisätietoja:
Maria Laamanen (VEDET/LYMO/YM) puh. +358 295 250 359