lainvalmistelu läpivalaistuna

Hakutila:

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021

Dokumentit

1.2.20201.3.1.4.1.5.1.6.1.7.1.8.1.9.1.10.1.11.1.12.2020
Hankkeen aloitusHallituksen esityksetAsiantuntijalausunnotValiokunta-asiakirjatEduskuntakeskustelutEduskunnan vastauksetLakipäätökset
864 asiakirjaa (joista 1 päivämäärätön)
Valiokunta: Ympäristövaliokunta

HE 146/2020 vp YmV 06.11.2020 tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus Asiantuntijalausunto

Maatalous hiilineutraalissa Pohjois-Savossa

1

Maankäytön ilmastovaikutukset

21.10.202

0

YMV kuuleminen

Kristiina Regina

22.10.2020

2

Maankäytön kasvihuonekaasupäästöt

21.10.202

0

Lähde: Tilastokeskus,

http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_19902019_2020.pdf

- 6 maaluokkaa, joista raportoidaan

hiilivarastojen muutokset ja hieman muita

päästöjä (N2O, CH4)

Maatalouden osuus: ~9 milj. t CO2-ekv.

raportoitu viljelysmaan ja ruohikkomaan alla

maankäyttösektorilla

Maatalouden osuuden pienenemisellä voisi

olla iso merkitys nettonielun kannalta

Suomen hiilineutraalisuuskehitys arvioidaan

kokonaispäästöjen ja nettonielun summan

perusteella

3

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt 2018

21.10.202

0

• Maatalouteen liittyvät maankäytön

päästöt pienentävät LULUCF

sektorin nettonielua n. 9 Mt

• Eloperäiset maat (turvepellot)

tuottavat yli puolet näistä

kokonaispäästöistä

• Monet päästöt maataloussektorilla

ovat laskeneet, mutta

turvepeltojen alan kasvu estää

kokonaispäästöjen laskun

4

Maankäytön muutoksilla on iso rooli

21.10.202

0

Maaluokka 0-20 v sitten

Maaluokka nyt Metsämaa Viljelysmaa Ruohikkoalue Kosteikko Rakennettu Muu maa

Metsämaa -1,9 Metsitys Metsitys Metsitys Metsitys (Metsitys)

Viljelysmaa Metsäkato 2,2

Ruohikkoalue Metsäkato 2,7

Kosteikko Metsäkato 0,27

Rakennettu Metsäkato

Muu maa Metsäkato

Muu maankäytön muutos

Yli 20 vuotta samassa luokassa pysyneet, luvut keskimääräinen päästö/nielu t CO2/ha

- Metsämaahehtaari on keskimäärin nielu, muut

päästölähteitä

- Metsäkatoa tapahtuu enemmän kuin metsitystä

- Kaavoitus ja pellon saatavuus voivat vaikuttaa

metsäkatoon

5

Raportoituja päästöjä per hehtaari – maankäytön

muutoksilla on väliä

21.10.202

0

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Pelto Metsästä raivattu

pelto

Metsitetty pelto

t C

O 2

e /h

a

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Pelto Metsästä raivattu

pelto

Metsitetty pelto

t C

O 2

e /h

a

N2O

CO2

Kivennäismaa Turvemaa

Metsitys tuo

hyötyjä maalajista

riippumatta

Raivausta

kannattaa

välttää, varsinkin

turvemaalla

Lähde: khk-inventaario 2015

6

Turvepeltojen pinta-alan kehitys

21.10.202

0

Kokonaispeltoala on ollut hyvin

stabiili

Turvepeltojen ala nousi 46000 ha

ja päästöt 1,2 Mt vuosina 20002018

Ruuantuotanto ei kasvanut, vain

tilakoko kasvoi

Eloperäisten peltojen osuus on

kasvanut 8->11 % 1990-2018

Peltoa raivataan eniten

suometsistä

Ajankohtainen kysymys:

turvetuotannosta vapautuva ala ei

saisi päätyä viljelyyn (nyt

vapautuu myös alaa, jossa paljon

turvetta jäljellä)

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

h a

Turvetuotannosta

Suosta

Hylätystä pellosta

Metsästä

Vanhat pellot

7

Missä käytössä turvepellot ovat?

21.10.202

0Viite: https://doi.org/10.1080/17583004.2018.1557990

Turvepellot yhteensä

242 000 ha

Pohjoinen

(153 000 ha)

Laajaperäinen

(19 000 ha)

Viljelykäytössä

( 134 000 ha)

Etelä

(89 000 ha)

Laajaperäinen

( 13 000 ha )

Viljelykäytössä

( 76 000 ha)

Luken paikkatietoanalyysi: vain puolet

turvepelloista ovat tärkeitä ruuantuotannolle*.

Laajaperäinen käyttö tukee monimuotoisuutta,

mutta laajaperäisiltä turvepelloilta saadaan

sivutuotteena 0,75 Mt päästöjä.

Monimuotoisuuskohteet kannattaisi hakea

kivennäismailta, joiden viljelykunto saattaa jopa

parantua niiden ”levätessä”.

* Perustelut: Etelä-Suomessa turvepellot ovat korvattavissa

kivennäismaan pelloilla. Laajaperäinen ei tuota ruokaa; monet

näistä menettäneet tuotantokykynsä.

Aluejako: Pohjoinen=5 pohjoisinta ELY-keskusta; Etelä=muut

Laajaperäinen=luonnonhoitopellot, kesannot tms.

https://doi.org/10.1080/17583004.2018.1557990

8

Mikä vähentää turvemaan maaperän päästöjä?

21.10.2020

• Turvepeltojen

päästövähennykset

voivat olla 10-30 t/ha/v

• Tehokkain keino on

pohjaveden pinnan

nosto, toiseksi tehokkain

kasvipeitteisyys • Lähde:

https://www.mtk.fi/ilmastotiekartta

9 9

Kuinka monta eri toimiin kohdennettua hehtaaria

vähentää peltojen maaperän CO2-päästöjä 10 %

21.10.202

0

10 21.10.202

0

Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?

Lisääntynyt

hiilivarasto

kivennäismaissa

ja hidastunut

hajotus

turvemaissa

Mustat pellot vihreiksi =

paljaan maan kauden

minimointi

Hiilisyötteen

kasvattaminen:

maanparannus,

aluskasvit, viljelykierrot…

Toimien kohdentaminen:

huonotuottoiset/köyhät

pellot, kyntökerroksen

alapuoliset kerrokset…

Turvepellot: raivauksen

lopettaminen ja

päästövähennyspotentiaalin

hyödyntäminen

Kiitos!

Ruuantuotanto, politiikka,

ympäristö

21.10.202

0

YMV kuuleminen

Antti Iho

22.10.2020

13

Ihminen, ruoka ja ruuantuotanto

21.10.202

0

Meitä on tullut lisää

ja tulee vielä jonkin

aikaa.

Ennuste

14

Ihminen, ruoka ja ruuantuotanto

21.10.202

0

Me olemme

vaurastuneet ja

tulemme

vaurastumaan.

Ennuste

15

Ihminen, ruoka ja ruuantuotanto

21.10.202

0

Vaurastuminen on

lisännyt

lihankulutusta,

tullee lisäämään.

Ennuste

16

Ihminen, ruoka ja ruuantuotanto

21.10.202

0

Maapallo ei kasva,

elanto nyhdetään jo

aika pieneltä

peltoalalta.

Tehokkuudelle ei

vaihtoehtoja.

Ravinnon

tuottaminen

perustuu

ravinteiden

keskittämiseen.

Ennuste

17

Ravinteiden keskittäminen tuo ravinnehuuhtoumia

21.10.202

0

Ei tule hakea

Ratkaisua

vaan

Ympäristöllisesti ja

taloudellisesti

kestävää

parannusta

operatiiviseen

toimintaan

Esimerkki Yhdysvaltojen Itärannikolta. Chesapeake

Bayn typpikuormitus; piste- ja hajalähteistä

18

Poliittinen

toimintaympäristö

Säädökset, kiellot,

tuotanto- ja

ympäristötuet,..

Mistä parannusta? Ytimessä tuottaja päivittäisine

valintoineen.

21.10.202

0

Poliittinen

toimintaympäristö

Säädökset, kiellot,

tuotanto- ja

ympäristötuet,..

19

Maatalous- ja ympäristöpolitiikka meillä, yleistä

21.10.202

0

Viljelijätuet 2019 (M€)

• EU-tulotuki 524

• Luonnonhaittakorvaus 542

• Ympäristökorvaus 294

• Eläinten hyvinvointituki 60

• Kansallinen tuki 322

Yhteensä 1743 0%

20%

40%

60%

80%

100%

120%

140%

F in

la n d

S lo

v a

k ia

C z e c h

ia

S w

it z e

rl a n

d

S w

e d

e n

L u x e

m b

o u rg

E s to

n ia

Ir e

la n

d

L a tv

ia

B u

lg a

ri a

C ro

a ti a

S lo

v e

n ia

A u

s tr

ia

H u n

g a

ry

N o rw

a y

P o

la n

d

G e

rm a

n y (

u n

ti l 1 9

9 0 f

o rm

e r…

G re

e c e

U n it e

d K

in g

d o

m

R o m

a n

ia

M a

lt a

P o

rt u g

a l

E u

ro p

e a

n U

n io

n

2 7

B e

lg iu

m

D e n

m a

rk

F ra

n c e

S p

a in

It a ly

L it h

u a n

ia

C y p ru

s

N e th

e rl

a n

d s

Ic e

la n

d

Tukien suhde alkutuotannon arvonlisään (Eurostat)

20

Ympäristötuki, ympäristöluvat – koherenssi

21.10.202

0

Kasvituotanto

- Tuo ympäristömyönteisiä käytäntöjä,

lannoiterajoja

- Vähentää per ha päästöjä

- Lisää tuloja

- Pitää enemmän hehtaareja

tuotannossa → lisää päästöjä

- Kasvattaa pellon hintaa

- Kasvattaa välillisesti

raivauspainetta

Eläintila

- Lannanlevitysala

- Kun tila kasvaa, lisää alaa

lannanlevitykseen

(ympäristökorvausjärjestelmän ehto)

- Osta, vuokraa, tai raivaa

- Monet isoimmat siipikarjatilat

jättäytyneet pois (75% kuuluu)

- Ympäristölupa on: onko

ympäristöllisesti tehokas?

21

Rakennemuutos; ammattimaisuus kasvanut/kasvaa

21.10.202

0

Tukea hakeneiden tilojen

kokoluokkajakauma ja keskipeltoala 1995

ja 2018

22

CAP-uudistus ja viljelyn ammattimaistuminen

21.10.202

0

- Myöhässä; uudet rahat, vanhat ehdot 2021-2022

- Mahdollistaa vanhassa pitäytymisen, mutta myös poliittisesti

mielenkiintoisen muutoksen: ympäristötuen kohdentamisen

ympäristöön, kattavuuden merkittävän vähentämisen

- Ympäristömyönteisiä käytäntöjä yhä enemmän jo pakollisissa ehdoissa

(Pilari I)

- Kokonaan EU-rahoitteiset, uudet ekojärjestelmät, joissa mm

mahdollisuus maksaa hyödyistä (ei vain korvata kuluja)

- Pilari II rakenteet jäljellä

- Vahvempi kansallinen päätösvalta

- Toimialan kilpailukyky vs. aluepolitiikka? Ympäristö?

23

Eläintilojen rakennekehitys ja ympäristöohjaus

21.10.202

0

- Tilakoon kasvu lisää paikallista lannan kertymisen painetta

- Ympäristökorvausjärjestelmästä poistuminen

- Teknologiset ratkaisut tilakoon kasvamisen kautta edullisemmiksi

(huom, tuskin koskaan täysin markkinavetoista)

- Ympäristölupien toimivuus?

- Vahvan ketjuohjauksen hyödyntäminen?

24

Tiivistys

21.10.202

0

• Ei kertalaakiratkaisua vaan operatiivista ohjausta politiikan avulla

• Ammattimaistuminen kasvaa, tuo mahdollisuuksia

• CAP-uudistus tarjoaa mahdollisuuden

1. Pysyä vanhassa

2. Uudistaa ympäristökorvauksen kannalta reilusti

• Vaikutuksia voi ennakoida mutta poliittinen prosessi päättää

Kiitos!

Turun yliopiston logo
TURUN YLIOPISTO
Oikeustieteellinen tiedekunta
Tutkimuksen IT
TwitterBlog